tiistai 10. syyskuuta 2013

Tulevaisuuden koulu

Olin tänään pitkästä aikaa aivan erinomaisessa koulutuksessa. Meitä rehtoreita koulutetaan aika paljon, mikä on tietysti lähtökohtaisesti hyvä asia. Juuri rehtorin pitäisi koulussa olla perillä siitä, missä koulutuksen saralla mennään. Eikä riitä, että rehtori tietää tämän hetken muotivirtaukset. Koulussa kasvatetaan tulevaisuuden yhteiskunnan osaajia ja rehtorin pitäisi olla selvillä myös siitä, mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden yhteiskunnassa selviytyminen vaatii.

Tämän päivän koulutus (Osaava -verkoston tarjoama) Tulevaisuuden koulu -oppimisen murros, vahvistuva opettajuus, oli erittäin ajatuksia herättävä. Silloin koulutus on mielestäni onnistunut (ja tämä koskee myös hyvää oppituntia)kun jotain liikahtaa omassa päässä. Tänään liikahti niin moni asia, että olisi ollut mukava jutella aiheesta koko ilta, mutta onneksi arkivelvoitteet kutsuivat ;-)

Kouluttajana toimi tulevaisuuden tutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava. Hän aloitti ravistelemalla tukkua myyttejä, joihin me ihmiset sinnikkäästi uskomme. Uskomme siihen, että tulevaisuuden työpaikat ovat Kiinassa ja Intiassa. Uskomme myös siihen, että ennen oli kaikki paljon vaikeampaa -nykylapsilla kaikki on niin helppoa. Uskomme sankarimyytteihin jne.

Halava todisteli, kuinka tuore Etlan selvitys todistaa, että Latviassa on paljon halvempi tuottaa polkupyöriä, kuin Intiassa ja vielä Latviaakin halvempaa niitä on tuottaa Hangossa. Kun kaikki työvoiman sivukulut, logistiset kustannukset yms. lasketaan, näyttäisi siltä, että Hanko on oikein kilpailukykyinen paikka kahteen aiemmin mainittuun verrattuna. Ei kaikki työ suinkaan ulkomaille karkaa.

Toisen myytin purku alkoi siitä, kuinka me usein kerromme lapsillemme kuinka ennen kouluun kuljettiin 10 kilometrin matka, talvella umpihangessa susien ulvoessa kovassa pakkasessa -ja vain harva selvisi perille. Näillä tarinoillamme siitä, kuinka ennen kaikki oli niin raskasta, itse asiassa vahvistamme nykynuorten passiivisuutta. Mitä ajattelee nuori, joka kuulee tuollaisia tarinoita: "Jos kerran olet noin tottunut tekemään kovasti hommia, niin voisitko laittaa mulle yhden leivän kun katson sillä aikaa vähän telkkaria."

Ei nykylapsilla ole helppoa. Ennen muinoin työ oli sellaista, että kun menit töihin, tiesit mitä teet. Nykylapset eivät edes tiedä, millaisia uusia ammatteja taas aamulla on syntynyt. Suuri osa nyt kouluaan käyvistä tulee päätymään työhön, JOTA EI VIELÄ OLE. Kilpailu työmarkknoilla, opiskelussa yms. on yhä tiukempaa.

Työelämä on muuttunut purskeiseksi. Mitä sitten tarkoittaa työn purskeisuus? Kun entinen aikakäsitys oli lineaarinen -tietyt työt tehtiin tietyllä aikataululla ja tietyssä järjestyksessä, niin nykyinen aikakäsitys on purskeinen. Työt tehdään purskeisessa maailmassa siinä tahdissa kun hyvältä tuntuu. Jos on tiukkaa tehdään vähän enemmän ja pidempään jos ei ole kiirettä, voidaan ottaa iisimmin. Syödään silloin kun on nälkä, ei lounasta lounasaikaan, vaan ateria silloin kun tuntuu siltä, että tarvitsee energiaa.

Halava esitti, että ihmisen luontainen tapa tehdä töitä on purskeinen. Eihän kukaan meistä kotitöitä tehdessään tee lukujärjestyksiä siitä, miten ja missä järjestyksessä kotityöt tehdään. Me teemme joitakin töitä, sitten katsomme televisiota ja jatkamme kun jaksamme tai huvittaa. Työt tulevat kyllä hoidettua.

Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa meidän tuottajakansalaisten lapset alkavat olla työelämässä. Nämä kuluttajakansalaiset vaativat joustavuutta työpaikoille. Kuluttajakansalaisuuteen kuuluu myös se, että työ tulee vapaa-aikaan (kännykät, tabletit, sähköposti jne.)"Hankalaksi homma menee siinä vaiheessa kun on tuottajakansalainen esimiehenä ja kuluttajakansalainen työntekijänä", sanoi Halava. Tämä kuluttajakansalainen ehdottaa, että voisi tehdä osan töistään etänä kotoa, saisi tehdä töitä joustavin työajoin, saisi vuorotteluvapaan tuohon ja opintovapaan tuohon ja lisäksi pitäisi saada kesäksi pitkä kesäloma, koska pitäisi päästä Tenolle kalaan. Tässä vaiheessa tuottajakansalaisuutta edustava esimies on vielä suu auki ensimmäisestä ehdotuksesta.

Näin rehtorin kannalta on ikävä todeta, että koulu edustaa instituutiona rakenteiltaan mitä suurimmassa määrin tuottajakansalaisuutta. Kuitenkin me ihmiset edustamme usein kuluttajakansalaisuutta. Me odotamme koululta sitä, että lapseni saa yksilöllistä opetusta, voimme pitää lomamme silloin kuin huvittaa tai saamme sellaista ja sellaista palvelua koululta. Ihan hyviä asioita, mutta pystyykö koulu instituutiona taipumaan tämän purskeisen maailman vaatimuksiin. Vaikka opettajat pystyisivätkin, koulun rakenteet tulevat monesti vastaan: lukujärjestys, 45 minuutin oppitunnit, lukuvuoden jaksotus jne. Halava kehottikin reippaasti designaamaan oppitunnin uusiksi. Millainen olisi purskeisen koulun oppitunti?

Halava puhui myös paljon pelioppimisesta. Pelillisyys (gamification) onkin yksi 2020 -luvun koulun suuria megatrendejä. Hän korosti, että pelaaminen ei ole työn vastakohta vaan tavoitteelista toimintaa. Hän ottikin muutamia esimerkkejä siitä, mitä peleissä on tehty oikein ja työelämässä väärin:

PALAUTE

1) Palautevirta peleissä on jatkuvaa.
2) Palaute on pääosin positiivista tai vähintään neutraalia, harvoin negatiivista.
3) Tuoreen tutkimuksen mukaan:
-saamme positiivista palautetta 365 päivän aikana reaalielämässä 10 minuuttia.
-negatiivista palautetta saamme noin 2000-3000 minuuttia vuodessa. Pahimmillan 5000 min.


TAVOITE

Peleissä on olemassa tasohyppelymalli, jolloin jos teet virheen, et joudu alkuun vaan voit tallentaa pelin sille tasolle jossa olet. Ikävä kyllä 3/4 suomalaisista ei ole koskaan saanut työlleen tavoitetta!

RISKINOTTOKYKY

Pelaamalla oppii, että a ja b -vaihtoehdot eivät välttämättä toimi. Joskus siis kannattaa kokeilla c tai d -vaihtoehtoja -tai rohkeasti jopa k -vaihtoehtoa.

En vielä osaa sanoa, mitä asioita illan koulutus tulee muuttamaan koulussamme. Olen kuitenkin iloinen siitä, että myös kaksi muuta koulumme opettajaa oli koulutuksessa paikalla. Uskon, että koulutus antoi ainakin hyviä eväitä vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen pohdintaan. Keskustelu tulee varmasti jatkumaan Vuorenmäen koulussa muodossa tai toisessa. Yritän pitää Sinut ajan tasalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lähetä kommentti