keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Tulevia reksejä kouluttamassa


Pidin edelleen hurjia tuntimääriäni pois tänään aamupäivällä puolen päivän virkavapaalla. Kävin Helsingissä kouluttamassa tulevia reksejä Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Palmenian, rehtorin työhön valmistavassa koulutuksessa. Sain kutsun todella tiukalla aikataululla, toisen luennoitsijan sairastuttua.

Sain tehtäväkseni puhua uuden koulun perustamisesta. Aihe tuntui aluksi hieman triviaalilta. Kun hieman perehdyin asiaan (muutenkin kun käytännön tasolla ;-), opin mm. että keskimäärin jokaisen rehtorin uralle osuu yksi uudisrakennus tai laaja saneeraus uran aikana. Aihe alkoi tuntua huomattavasti tärkeämmältä. Kun vielä totesin, että uuden koulun perustamisesta ei koskaan missään puhuta ja jokainen joutuu aina keksimään pyörän uudelleen, aihe alkoi tuntua erittäin tärkeältä.

Koska uuden koulun perustamisen tilanne on lähes aina erilainen, mitään yleispäteviä ohjeita toiminnasta on vaikea antaa. Riippuu täysin siitä, missä vaiheessa mukaan pääsee. Päätin haastatella kollegaani Vihdistä, Mikko Jordmania, joka on ollut perustamassa rehtorina kahta koulua (Kartanonkosken koulu, Vantaa ja Otalammen koulu, Vihti).

Havaitsimme, että tilanteita on karkeasti kolmenlaisia.

1) Parhaassa tapauksessa jo ennen hankesuunnitelmaa, kuntaan perustetaan pedagoginen ryhmä, johon tuleva rehtori kuuluu, pohtimaan tulevan koulun pedagogisia tilaratkaisuja. Silloin kärjessä on pedagogia. Kouluhan ei ole mikä tahansa talo. Koulun hankesuunnitelma ja kilpailutus tehdään pedagogisen suunnittelun pohjalta.

2) Toiseksi parhaassa tilanteessa, rehtori pääsee aloittamaan urakkavaiheessa, jossa moniin tilaratkaisuihin voi vielä vaikuttaa. Samoin kaikki investoinnit tehdään rehtorin näkemyksen mukaan. Tai ainakin rehtori pääsee niihin vaikuttamaan.

3) Yleisin tilanne on kuitenkin se, jolloin rehtori pääsee aloittamaan vasta koulun valmistuttua, jolloin myös suurin osa investoinneistakin on yleensä jo vähintäänkin kilpailutettu.

Oli kunnan ratkaisu mikä tahansa, koulun perustaminen on aina rehtorille "tuhannen taalan paikka". Seinien paikka ei määrittele pedagogiaa. Sen tekevät ihmiset. Harvoin pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä. Uuden koulun aloittamisen yhteydessä luodaan kaikki tyhjästä: arvot, visio, strategia, toiminta-ajatus, toimintakulttuuri jne.

Em. asiat ovat johtamisen keskeisintä aluetta. Vaikka työ tehdäänkin yhdessä, on rehtori kuitenkin viime kädessä se, joka näyttää suuntaa. Ja vaikka suunta päätettäisiinkin täysin yhdessä, rehtorin tehtävä on pitää koulu yhdessä sovitulla tiellä myös jatkossa. Rehtorin tehtävä on kirkastaa arvot, visio, strategia jne. niin, ettei kenellekään ole epäselvää, mihin suuntaan tätä koulua viedään.

Oli erittäin terveellistä pohtia omankin kouluni vaiheita. Mitä on tehty ja mitä vielä tekemättä? Samalla kävimme erittäin hyviä ja virkistäviä keskusteluja koulutuksen innokkaiden opiskelijoiden kanssa. Antaessaan saa. Kouluttaessaan, löytää aina itsekin uusia näkökulmia.

Kiitos Palmenian aktiiviselle ryhmälle.

2 kommenttia:

  1. Hienoa, Esa. Siirtymä nuoresta ammattia oppivasta rexistä rehtoriuden mestariksi, joka jakaa osaamistaan, kiihtyy entisestään.

    VastaaPoista
  2. Heh, heh... Kiitos kohteliaisuudesta. Aika lailla opinpolulla tässä on itse kukin. Ei tätä hommaa opi koskaan. Jotain voi silti aina matkalta jakaa. Ja jotain on tietysti oppinutkin. Hieno työ tämä on.

    VastaaPoista